Yrityksen kehitystarpeet nousevat esille hyvin usein tilanteissa, joissa normaaliin toimintaan tulee joku muutos. Oman kokemukseni mukaan toteamus ”jotain tarttis tehdä” herää useimmiten kolmesta eri tapahtumasta:
• asiakas sanoo, joko tavalla tai toisella, että teillä pitää olla systematiikkaa, jota pääsette meidän toimittajaksi
• yritykseen saapuu uusi omistaja tai johtaja, joka käynnistää kehityksen
• sisäinen kriisi
Riskikartoitukset ja niihin varautuminen voivat pelastaa monelta murheelta ja taloudellisilta menetyksiltä. Oivallus siitä, että toiminnan ja tuloksenteon kehittäminen voikin tarkoittaa sitä, että tutkimme, miten saamme toimitusketjun sujuvaksi, asiakkaalle luotettavaksi ja vaivattomaksi, on parasta, mitä mielestäni yrityksessä voi tapahtua.
Tai miten sitoutamme omaa pääomaa vain optimaalisesti toimitusketjuun niin, että omat toimittajamme ovat mukana hallitusti ja parhaimmillaan kumppaneina.
Asiakas vaatii muutosta
Asiakkaan palaute voi olla välillinen tai välitön. Suora viesti voi olla esimerkiksi, että saatte tehdä koetoimituksen, kun teillä on luokituslaitoksen sertti seinällä. Tällöin vaade on, että mukana on kolmas osapuoli, joka varmistaa, että toiminnassa tietyt peruselementit varmistavat niin toiminnan kuin tuotteen tasoa.
Välillisen viestin voi löytää esimerkiksi asiakaspalautteesta. Miksi tasomme toimittajana ei nouse? Miksi he eivät osta meiltä enemmän, vaikka tuotteemme tai palvelumme on ihan ok? Joudutko taas raportoimaan asiakkaalle tapaturmat, ne oikeat ja melkein oikeat? Vai notkuuko asiakkaan tarkastaja yrityksesi ovella tekemässä pistokokeita ja joudut käyttämään omaa aikaasi ½ päivää isännöintiin. ”No, se meidän toimitusvarmuus on aina ollut tota, kaikki tietää sen ja säätää ketjua sen mukaan”. Hyväksymme erityyppisiä toimintatapoja sen enempää pohtimatta. Kuinkahan moni yritys on kysynyt, miten toimimalla voisi olla asiakkaalleen parempi toimittaja.
Uusi omistaja tuo tuoreita ajatuksia
Uusi omistaja tuo yleensä uuden näkökulman yrityksen kehittämiseen. Miten muualla on kehitetty, kehitytty ja miten täällä voisimme saada lisää kilpailukykyä. Haetaanko uusia markkinoita vai kehitetäänkö uusia tuotteita? Voimmeko hallinnoida riskejä, poistaa esteitä ja fokusoitua paremmin?
Usein lähdetään liikkeelle prosessien kehittämisestä ja päädytään erityyppisiin lean -hankkeisiin. Surukseni olen nähnyt, miten pelko muutoksesta ja turvautuminen vanhaan voivat haitata ja pahimmillaan kaataa tällaisia hyviä ja toimivia hankkeita.
Sisäinen kriisi tuo usein korkean motivaation jatkuvuuden ylläpitämiseksi.
Silloin kun tuote ei mene kaupaksi, toimitusajat venyvät, poissaolot ovat nousussa, koneet temppuilevat, varastot kasvavat, kassa ei tahdo riittää, hukkaa ja sutta syntyy – tulevat toiminnan laadun asiat helposti liiketoiminnan haitaksi, jopa esteeksi. Myös yrityksen kasvu voi tuoda eteen tilanteen, jolloin ”kaikki ei enää pysy muistissa” vaan on keksittävä tapa hallinnoida kaikkea tietoa.
Toimintatapojen ja prosessien läpikäynti sekä materiaali ja tietovirtausten tutkiminen nostaa usein jo esille ne selkeimmät kehitys ja muutostarpeet. Tällöin on helpompi tarttua 1000 palan palapeliin ja laitta palasia vuorotellen paikalleen kokonaiskuvan rakentamiseksi. Oleellista on, ettei kaikkea voi tehdä kerralla. Kun ensimmäisten muutosten vaikutukset näkyvät tuloksissa, on motivaatio kohdallaan siirtyä seuraavaan haasteeseen.
Työtapaturma tai ympäristöhaitta on vakava asia
Turvallisuusasiat ovat lakisääteisiä, ja niistä on huolehdittava pilkulleen ohjeiden mukaisesti. Vakava tapaturma yrityksessä tai työtuomioistuimessa tuomion saanti on monesti pysäyttävä kokemus. Ja usein kallista. Lehdistö voi riepotella ympäristölain rikkojaa silloinkin, kun se tulee meille itsellemmekin yllätyksenä. Säännöllinen lakimuutosten seuranta, ympäristö ja turvallisuusnäkökohtien hallinta luovat varmuuden siitä, että hoidamme sen mitä kuuluukin. Kun läheltäpiti tilanteet ovat seurannassa ja näiden pohjalta toimintaa kehitetään pienin askelein, on huomattavasti helpompaa näyttää ja kertoa ulospäin tilanteesta myös vaikeina hetkinä, jos sellainen vielä sattuisi tapahtumaan.
Mitä olisit valmis laittamaan peliin, jotta tietäisit täyttäväsi velvoitteesi, tietäisit ongelmakohtasi faktoihin perustuen ja voisit hallitusti kehittää ja parantaa ilman, että ensimmäisenä on tehtävä laiteinvestointi?
Onko teillä pohdittu, mitä hyötyä kehittämisestä voisi olla? Onko kehittäminen liiketoiminnasta erillistä työtä ja aikaa – vai juuri sitä, liiketoiminnallista kilpailuetua?
Tule mukaan Jyväskylän Yritystehtaalle aamukahveille 18.1.2017 kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta lisää.
Ilmoittautumiset: jyväskylän yritystehdas
